Perjantai 18.10.2013
Perjantaiaamu alkoi aikaisin ja suuntasimme kohti Jyväskylän ystävyyskaupunkia Potsdamia. Postdamissa tutustuimme Hasso Plattner -instituutin toimintaan sekä sen vaihto-opiskelija ohjelmiin. Vierailu oli erittäin mielenkiintoinen ja jos mahdollisuutta olisi, herättäisi vaihto-opiskelijamahdollisuus Hasso Plattner -instituutissa ehdottomasti mielenkiintoni. Hasso Plattner -instituutin omien opiskelijoiden tekemän esittelyn lisäksi erittäin postiivisena ja mielenkiintoisena lisänä oli Tietojärjestelmätieteen oman vaihto-opiskelijan esittäytyminen ja se, kun hän kertoi hieman vaihto-opiskelijan näkökulmasta kyseisestä instituutista, majoittumisesta ja muista asiaan liittyvistä asioista.
Hasso Plattner -instituutin erikoisuutena ja henkilökohtaisesti mielenkiintoisena osuutena oli heidän D-Schoolinsa. Kyseisen koulun yhtenä osana on Design-ajattelun opetus ja tutkinta, johon he toivovat opiskelijoita eri aloilta - muualtakin kuin kovan tieteen ja tekniikan aloilta. Tämä tuo lisää monimuotoisuutta opetukseen ja oppimiseen. Lisäksi D-Schoolin oppilaat tekevät aina työtehtäviä aina jonkin yrityksen toimeksiantona, joka myös on aina hyvä portti työelämään. Kyseiseen koulutukseen ei ole helppo päästä - pääsykoe kouluun on monivaiheinen, jossa testataan ryhmätyötaitoja ja potentiaalia toimia kyseisessä opetusmuodossa.
Esitysten jälkeen kävimme ruokailemassa kyseisen oppilaitoksen ruokalassa, jossa nyt oli jo huomattavasti helpompi asioida edellispäivän kokemusten perusteella. Tosin edellisen päivän Freie Universitätin ruokalan sijaan perjantaina opiskelijaravintola oli pienempi ja yksinkertaisempi.
Ruokailun jälkeen suuntasimme hetkeksi tutustumaan Potsdamin kaupunkiin ennen paluuta Berliiniin. Tämä aika oli suhteellisen lyhyt ja ehdimme Juulin ja Annikan kanssa vain nopeasti käydä katsomassa Nauener Tor -nähtävyyden. Itse olisin toivonut, että olisimme ehtineet enemmän ja rauhassa tutustumaan Potsdamiin ja olisin toivonut, että tuolle Potsdamin vierailulle olisi varattu oma päivänsä, koska kaupunki oli erittäin viehättävä ja siellä olisi ollut paljon mielenkiintoista nähtävää. Yhtenä vaihtoehtona olisin voinut itse miettiä, että Konrad Zuse -instituutti -vierailu olisi jätetty väliin ja Tirendon sekä Berliner Kindl -panimon vierailu olisi siirretty samalle päivälle. Näin ehkä aikataulusta perjantaille ei olisi tullut turhan pitkä, vaan välissä olisi ehtinyt käydä hotellilla hengähtämässä ennen panimovierailua.
Potsdamista lähdimme kolmen aikaa suuntaamaan takaisin kohti Berliiniä ja Berliinin Berliner Kindl -panimoa. Kyseiseen panimoon pääsee ryhmävierailulle kuka tahansa, mutta vierailut on hyvä varata etukäteen. Oma vierailumme oli varattu jo puoli vuotta aikaisemmin, mikä varmasti oli tarpeen, koska ajankohtana oli vielä ehkä se suosituin eli perjantai-ilta. Berliner Kindl -panimossa meille ensin lyhyesti esiteltiin panimon toimintaa sekä itse tuontatovaiheita. Valitettavasti tehdasta siivottiin juuri kyseisellä hetkellä, joten emme päässee varsinaista pullotusvaihetta näkemään. Esitys oli kuitenkin joka tapauksessa mielenkiintoinen. Moni (erityisesti miespuolinen opiskelija) saattoi jäädä haaveilemaan työharjoittelusta kyseissä panimossa - työntekijät kun saivat korillisen olutta kuukaudessa omaan käyttöönsä, tosin tuota ollutta ei saa työajalla nauttia.
Panimon esittelyn jälkeen siirryimme tehtaan alueella olevaan Panimoravintolaan. Jokaisella oli velvoite nauttia 15 euron arvoinen perinteinen saksalainen ruoka-annos - Schnitzel perunoilla ja herneillä. Hinta oli toki hieman arvokas, mutta se oli kuitenkin hintansa arvoinen, koska ruoan seuraksi sai ottaa panimon tuotteita niin paljon kuin ehti ja maittoi. Jopa itse, joka en olutta juo, yllätin itseni juomassa oikeaa olutta enkä pelkästään heidän tarjoamiaan makuoluita, joissa itse oluen maku ei enää maistunut. Ja täytyy kyllä kehua Berliner Kindl -panimon tuotteita, kyllä ne oli hyviä ja maistui!
Ruoasta ja juomista ehdimme nauttia reilun kaksi tuntia kunnes aika päättyi ja suuntasimme jatkoille. Muutama ryhmästä lähti palaamaan hotellille, mutta suurin osa porukasta lähti matkanjohtajamme Jürgenin johdolla kohti Matrix -klubia. Kyseinen klubi oli oikein mukava tuttavuus, vaikka ryhmämme istuikin puolella, jossa ei kunnolla tanssittavaa musiikkia ollut. Lienee enemmänkin jutteluun tarkoitettu, rauhallisempi alue klubilla, vaikka tanssilattia sieltäkin löytyi. Sisäänpääsy maksu oli ainoastaan kahdeksan euroa (ainakin ennen puolta yötä sisään tullessa), joten oikein kohtuullinen. Juomat toki olivat hieman tyyriimpiä, joten mikään halpisklubi ei kyseessä ollut. Normaalit baarihinnat kuitenkin. Tällä kertaa tanssimista tärkeämpää oli päästä jutustelemaan muiden ryhmäläisten kanssa,joten rauhallisemmalla puolella istuskelu ei haitannut - normaalistihan sitä ei olisi tanssimusiikkipaikassa ihan vain istuskella paikallaan. Omaan makuun klubin musiikki oli siis hyvää (niillä puolilla, missä itse vierailin), mutta tokihan sitä hieman olisi kiehtonut lähteä katsastamaan kunnon konemusiikkipaikkoja, joita Berliinissä kuulemma riittää. Ehkä seuraavalla kerralla sitten, jos oikeanlaista seuraa olisi matkassa mukana. Vaikka olisihan sitä oikeanlaista, omaan makuun sopivaa musiikkia, tuoltakin varmasti löytynyt jos olisi tajunnut (ja uskaltanut) lähteä klubia tutkimaan enemmänkin itsekseen (alla olevat kuvat Matrix -klubin facebooksivuilta). Sen verran klubia tuli kuitenkin käytyä katsastamassa, kun toisella puolella oli naisille ilmainen kuohuviinitarjoilu puoleen yöhön saakka. Loistavaa palvelua mielestäni - en pistäisi vastaan, jos sellaista Suomeenkin tulisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti